Tiedolla johtaminen kannattaa
Henkilöstökyselyt ovat oiva keino saada tietoa henkilöstön ajatuksista, jotka voivat jäädä herkästi piiloon arkisen aherruksen keskellä. Kyselyitä on kuitenkin tarjolla erilaisia ja niiden toteutustavat vaihtelevat, joten voi olla vaikeaa arvioida, millainen kysely sopii juuri omiin tarpeisiin. Myös liian laajat henkilöstökyselyt saattavat vaikeuttaa tulosten hyödyntämistä, kun laajoista vastausmateriaaleista voi olla vaikea analysoida oleellinen tieto, saati asettaa esiin nousevia asioita tärkeysjärjestykseen. Henkilöstökyselyä ei koskaan kannata tehdä siksi, koska muutkin tekevät tai niin ”kuuluu tehdä”.
Kyselyt kannattaa toteuttaa aina tarkkaan suunnitellen ja arvioiden muun muassa kysymysten asettelua ja kyselyn pituutta sekä toteutusajankohtaa. Kaikki lähtee aina ensin tavoitteen asettamisesta, joka määritellään kyselyn alkuvaiheessa: Miksi kysely tehdään ja mitä kyselyllä tavoitellaan? Myös vaikuttavuuden arviointi on yksi määriteltävistä seikoista kyselyelinkaaren äärelle. Tärkeintä on luoda kysely, joka auttaa yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä aidosti.
Olen sitä mieltä, että hiljainen tieto on yrityksissä vallitsevaa sisäistä voimaa, jonka hyödyntämiseen kannattaa aktiivisemmin panostaa. Tästä syystä olen arjen kumppanina PK- ja mikroyrityksille, auttaen heitä saamaan tavoitellun tiedon kehittämisen tueksi hyvinvoinnista tinkimättä. Toteuttamani anonymisoidut henkilöstökyselyt auttavat yrityksiä saamaan tietoa henkilöstön kokemuksista valituista teemoista ja osallistumaan kyselyn kautta toimintojen konkreettiseen kehittämiseen. Kun kysytte, te tiedätte. Selkeästi teemoitettujen kyselyiden avulla saadaan kerättyä tietoa työn keskeisimmiltä osa-alueilta johtamisen tueksi.
